sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Kyky uudistua on myös järjestötoiminnan elinehto

Kyky uudistua ja kehittää toimintaa ketterästi on yksi työorganisaatioiden tärkeimmistä menestystekijöistä tänä päivänä. Ajan hermolla pysyminen ja uusien toimintamahdollisuuksien löytäminen ovat jokaiselle työpaikkojen ja työelämän kehitystä vähänkään seuraavalle tuttuja sloganeita.

Osallistuessani eilen 6.5.2017 Uudenmaan Marttojen vuosikokoukseen oman Marttayhdistykseni Muijalan Marttojen edustajana huomasin, että ketteryyden ja uudistumiskykyisyyden vaateet, kyky pysyä ajan hermolla sekä paineet löytää uusia toimintamahdollisuuksia, haastavat myös järjestösektoria. Marttojen toiminnassa voidaan tästä näkökulmasta erottaa kaksi tasoa: yhdistystoiminta ja valtakunnan tason vaikuttamistyö.

Valtionavun vähetessä osa yhdistystason työstä siirtyy yhä vahvemmin vapaaaehtoisten vertaistyöksi. Yhdistystoiminnan elinkelpoisuuden näkökulmasta yhteiseen päämäärään sitoutuneet vapaaehtoiset, jotka auttavat ja tukevat toisiaan yli yhdistysrajojen, ovat tärkeässä roolissa. Oletuksena on, että yhdistysten väliset verkostot vahvistuvat jatkossa ja syntyy uudenlaista yhdistystasoa laajempaa yhteisöllisyyttä. Toistaiseksi yhdistystasolla ja yhdistysten välillä tapahtuva työ edustaa perinteistä kotitalouden hoidon ja käsityötaitojen opettamiseen ja ylläpitoon liittyvää työtä. Tällä työllä on keskeinen merkitys arjen taitojen ja yhteisöllisyyden ylläpitäjänä.

Yhdistystason työn rinnalla Marttojen rooli yhteiskunnallisena vaikuttajana on pitkään ollut merkittävä. Jatkossa kansalaisjärjestötyö ylipäätään voi nousta koko yhteiskunnan kestävän toiminnan näkökulmasta merkittävään rooliin. Marttojen agendalla on olla näkyvä vaikuttaja ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Esimerkiksi maahanmuuttajien kotouttaminen on asia, jonka parissa Martat näkevät itsellään vahvan roolin lähitulevaisuudessa.

Kuitenkin tulevaisuus todennäköisesti tuo vielä suurempia haasteita järjestökentälle, myös Martoille. Tulevaisuudessa palkkatyötä ei todennäköisesti enää riitä kaikille. Mihin palkkatyön ulkopuolelle jäävät käyttävät aikansa ja mistä he saavat merkityksensä elämälle? Kansalaisjärjestöjen tarjoama vapaaehtoistyö- ja harrastusmahdollisuudet ovat jo nyt tärkeitä mielekkäiden toimintamahdollisuuksien tarjoajia. Tulevaisuudessa tämä rooli tullee kasvamaan: järjestöissä toimiminen tulee olemaan uudenlainen työn tekemisen muoto yhä useammalle.

Järjestötyön kehittämisen näkökulmasta tulevaisuuden kehityskulkujen näkeminen ja kyky tarttua ennakkoluulottomasti uusiin mahdollisuuksiin edellyttää järjestöiltä ketteryyttä ja uudistumiskyvykkyyttä. Kuitenkin haasteeksi voi muodostua toiminnan skaalaminen nykyistä huomattavasti laajempiin mittasuhteisiin yhdistysten parissa. Tämä edellyttää vapaaehtoisilta toimijoilta yhä vahvempaa sitoutumista toiminnan ylläpitämiseen, kehittämiseen ja yhteisöllisyyden rakentamiseen. Toisaalta tähän on olemassa yhdistysten verkostoitumisen kautta vahva pohja. Lisäksi toiminnan ylläpitämiseen vapautuu aikaa ja energiaa palkkatyöltä.

Järjestötyölle on tarjolla mahdollisesti erittäin kukoistava tulevaisuus, johon on hyvä alkaa varautumaan pikimmiten. Martoilla järjestönä on hyvä pohja tähän, tarkasteltiinpa sitä sitten arvopohjan, historian, talouden tai rohkeuden näkökulmasta.