Tämä on ollut suuri viikko töissä: olemme julkaisseet Rajoja rikkova työ -hankkeen ensimmäisiä tuloksia.
Aivan hankkeen alkumetreiltä saakka meillä on ollut tavoitteena tuottaa tutkimus- ja kehityshankkeessamme ensisijaisesti käytännön apuvälineitä projektityöhön. Tätä ajatusta noudattaen olemme laatineet infograafin ja tietolehtisiä, joissa avataan niitä asioita, joita on tärkeä miettiä kun pyritään sujuvaan projektityöhön. Tietolehtiset perustuvat paitsi omaan tapaustutkimukseemme, myös useaan samasta aihepiiristä tehtyyn kansainväliseen tutkimukseen.
Projektityö on melko yleinen ja edelleen yleistyvä työnteon muoto. Vuoden 2012 Työ ja terveys Suomessa -haastattelututkimuksen mukaan työssäkäyvistä jo lähes kolmanneksella työ koostuu ainakin osin projekteista. Projektimaailma on monimuotoinen, sillä projekteja tehdään yhtä lailla työpaikkojen sisällä kuin sen rajat ylittäen. Työ ja terveys 2012 -tutkimuksen mukaan vajaa neljännes työssäkäyvistä tekee työtä oman työpaikan ulkopuolisten tahojen kanssa päivittäin. Projektityölle on leimallista myös päällekkäisyys: noin kolmannes työssäkäyvistä työskentelee saman kuukauden aikana useammassa kuin yhdessä työ- tai projektiryhmässä.
On ollut etuoikeus päästä tutkimaan projektiorganisaatiota, jossa työtä tehdään niin eri ammattialojen miehittämien yksiköiden kuin eri organisaatioiden välillä. Jokainen työntekijä oli samanaikaisesti mukana keskimäärin 6-10 projektissa. Tällainen verkostomainen moniprojektityö on yleisyydestään huolimatta vielä melko tutkimatonta.
Toteutimme projektiorganisaatiossa mittavan määrän haastatteluja, kyselyn, sekä kaksi kehittämistyöpajaa, joiden tavoitteena oli projektityön sujuvoittaminen. Pohjana käytimme kehittävän työntutkimuksen menetelmiä. Lähtökohtana kehittämisessä oli arjen pulmakohtien yhteinen tarkastelu ja niiden peilaaminen organisaation tavoittelemaan toimintamalliin. Työpajojen pohjalta kokosimme tietolehtisen projektikäytäntöjen kokonaisvaltaisen kehittämisen tueksi.
Lisäksi olemme tarkastelleet sujuvan projektityön edellytyksiä sen eri osien kautta. Olemme tutkineet tarvitaanko projektityössä pomoilua vai luotsaamista; mikä on yksilötyön ja ryhmätyön merkitys; tarvitaanko ennemmin etukäteissuunnittelua vai joustavuutta; sekä sitä, pitääkö projektiryhmän olla kiinteä vai avoin, jotta projektityö on sujuvaa. Päähuomiomme on, että sujuvassa projektityössä on kyse tasapainottelusta näiden ääripäiden välillä. Lisäksi olemme tarkastelleet projektityön ja hyvinvoinnin suhdetta tutkimalla stressiä ja työn imua. Projektityössä piilee monia stressitekijöitä mutta myös mahdollisuuksia työn imun kokemiseen. Lisäksi laadimme pikatestin projektityön sujuvuuden arviointiin.
Olemme jo saaneet hyvää palautetta siitä, että hankkeemme tulokset toimivat ajattelun apuvälineinä projektityön kehittämisessä. Tämä on ollut yksi hankkeemme hartaimpia toiveita, ja olemme iloisia sen toteutumisesta! Mielellämme otamme palautetta ja myös kehittämisideoita jatkossakin vastaan.
Hankkeemme jatkuu vielä muutaman kuukauden verran. Juuri nyt työstämme painotuotetta tietolehtisistä, jonka saamme toivottavasti jakoon marraskuun alkupuolella. Lisäksi kirjoitamme parhaillaan hankkeen loppuraporttia sekä lisää tietolehtisiä, tällä kertaa hoitotyön prosesseihin liittyen. Nämä näkevät päivänvalon vuodenvaihteen tienoilla.
Hyviä asioita mainittu. En ole kuullut esimerkiksi kiinteän ja avoimen projektiryhmän määrittelystä. Kaikkea sitä oppiikin. Meillä myös tulossa apua projektinhalliintaan yritykseemme lähitulevaisuudessa. Jään seuraamaan tätä blogia, mielenkiintoista!
VastaaPoista